Upporikasta vai rutiköyhää logiikkaa



KAUSALITEETI ON KÄSITTÄMÖTÖN:

Kun oikein ymmärtää väärin on selvää, että se johtuu siitä kun opettajakin on ymmärtänyt väärin sekä koko
sen yhteisön jäsenet jossa elää. Miksi oikeastaan pitäisi hävetä sitä, että ei ymmärrä tai että ymmärtää väärin.
En ole koskaan ymmärtänyt kausaliteettia eli syyn ja seurauksen lakia tai suhdetta.

En lähde sitä nytkään pohtimaan, mikä on vastoin tapojani. Yleensä pohdin ankarasti asioita, joista en mitään
ymmärrä. En tee sitä siksi, että päätyisin johonkin lopputulokseen, vaan jotta aivoni saisivat rasitusta sopivan
määrän. Kun on rasittanut aivoja ongelmilla, joita ei ymmärrä niin tulee väsymys ja uni helpommin.

YRITYKSIÄ KUVATA KAUSALITEETTIA:

Seuraus on vaikkapa, että liukastuu jäähän kadulla. Syy on että katua ei ole hiekotettu.
Mutta entä jos Seuraus on, että likastuu jäähän kadulla, mutta syy on siinä että jalan luun pitää murtua,
jotta pääsisi sairaalaan, jossa voi ihastua työttöön, jonka kanssa myöhemmin menee naimisiin.
Mutta entä, jos seuraus on, että liukastuu jäähän kadulla, mutta syy on se, että ei totellut kehotusta
käyttää hiekoitettua kiertotietä.
Mutta entä, jos seuraus on, että liukastuu jäähän kadulla, mutta laki on tämä: Talvella 80 prosenttia
kaatuu jäisen tien pintaan, koska eivät havaitse tai tiedosta jäätilannetta.

Niin, todellakaan minulla ei ole hajuakaan siitä mistä syyn ja seurauksen laissa on kyse. Mutta sain
tänään oivan vinkin asiaan koskien olomuotoja.

UUSI NÄKÖKULMA KAUSALITEETTIIN:

Mikä on syynä jääpuikon sulamiseen? Normaalisti vastaisin, että auringonpaiste ja sen lämpötila, mutta
Isä kehotti ajattelemaan, että syynä jääpuikon sulamiseen onkin se, että se on muodostunut kylmän
pakkasen paukkeessa.  Syynä jääpuikon sulamiseen on se, että se on muodostunut pakkasen kylmän
lämpötilan vaikutuksesta.

Ja vielä hän lisäsi näyn: Ilman sitä, että jokin on muuttava olomuotonsa toiseksi ei se voi jälleen tulla samaksi.
Eli olomuoto ei muutu itse asiassa lainkaan eri olomuodoksi, vaan se muuttuu aina samaksi olomuodoksi kuin
mikä olomuoto kohteella on aluksi ollut.

Vesi muuttaa olomuotonsa aina vedeksi. Tosin jään kautta.  Vesi- jää -vesi on oikea sapluuna eikä perinteinen
Jäästä - vedeksi sapluuna. Olomuodon muutos ei tämä ole kun jää muuttuu vedeksi, vaan olomuodon muutos
on kun vesi muuttuu jääksi ja takaisin vedeksi.

Sain harjoitella tämän uuden logiikan ja syyn ja seurauksen lain oivaltamisen tuottamaa vapautta jonkin verran:



ESIMERKKEJÄ UUDEN LOGIIKAN AVULLA TUOTETUISTA KYSYMYSISTÄ:
MIKÄHÄN VOI OLLA SYYNÄ SEURAAVIIN ASIOIHIN:


1. Syy puiden vihreisiin lehtiin keväällä toukokuussa?
Se on seurausta siitä, että yöt eivät enää ole pakkasen puolella.
Eli siitä, että lämmin vesi on jäätynyt, mutta muuttunut jälleen lämpimäksi vedeksi.
Lämmin vesi siis saa aikaan kukoistavan vehreyden. Paratiisin vesi oli aluksi
maan sisältä kumpuavaa tai höyryävää vettä eikä sateita ollut.

Lehtiviherän alku on siis lämmin vesi.

2. Syy auton pakoputkesta lähtevään ääneen eli kuminaan
Pakoputkella pitää alun perinkin olla ominaisuus kumina, kumise, kumiseva.
Pakoputken pitää olla pituudeltaan ja halkaisijaltaan juuri kuminaan sopiva,
tai muuten se ei kumise.

3. Syy auringon kuumuuteen, kuun kylmyyteen ja tähtien kylmyyteen?
Syynä kuumuuteen on selvästi etäisyys. Koska maa on lähellä aurinkoa on aurinko
kuuma. Voidaan päätellä, että mitä lähemmäksi kaksi hiukkasta tulevat toisiaan
sitä kuumempi niiden pinta on.

Kuun kylmyyteen ei voi olla syynä etäisyys tai koko, vaan kirkkaus. Kuu on kylmä
oli se sitten etäällä tai lähellä. Mutta toisaalta kuun kirkkaus joskus sattuu silmään
ja joskus taas ei. Voidaan päätellä, että kuun kylmyys johtuu sen kirkkaudesta, joka
puolestaan johtuu pinnan rosoisuudesta, joka johtuu puolestaan vähäisestä massasta
taivaankappaleella. Rosoisuus merkitsee kylmyyttä.

Miksi tähti on punainen tai toisaalta valkoinen eli kirkas? Punainen tähti on pyöreämpi
kuin muut tähdet. Sen sijaan kirkas ja valkoinen tähti on pinnaltaan rosoinen.
Punainen tähti tuikkii eli on siis täysin pyöreä esim. kahdesti sekunnissa, mutta ei koko
aikaa pyöreä, vaan muun ajan rosoinen.

4. Miksi auringon valo on laaja?
Koska aurinko on horisontin yläpuolella tai jos se on alapuolella horisontin se heijastaa
valon suoraan silmiin esim. ikkunan ruudusta. Koska auringon valo osuu suoraan silmään
heijastuttuaan.

5. Miksi lasi on läpinäkyvää?

Koska sen elektronit eivät ole kuopassa, vaan pinnassa ikään kuin jännittyneessä tilassa tai
sojottaen kohden pintaa. Tulee läpinäkyväksi kun näkyy liikaa tai kun kaikki näkyy.
Lasissa elektronit ovat korkeimmassa mahdollisessa tilassa ja näkyvyyden kannalta eniten
esillä. Ellei peräti keskittyneet yhdelle puolelle atomia.

6. Miksi kirja on suorakulmio eikä kolmikulmio?

Koska paperi on levy eikä kide. Jos paperi olisi kolmikulmio sen sähkönjohtavuus olisi eri.
Kirja ei saa johtaa sähköä.

7. Miksi kirjahyllyssä on baarikaappi?
Koska baareissa ei ole kirjoja. Eikä kirjoja saa lukea baareissa.

8. Miksi perhosen lentotaito on heikko?
Koska sen siivet ovat niin isot (liian isot).

9. Miksi mies katselee mielellään pornoa?
Koska naisen takamus on kolmiulotteisuuden perikuva.
Siihen voi ulottuvaisuuden takia melkein koskea.

10. Miksi höyhenpeitto on lämmin?
Koska se on kevyt eikä tuota painetta. Paine vasten ihoa on
kylmää; paineettomuus lämmintä.

11. Miksi pieru haisee pahalta?
Koska sen lämpötila kokee muutoksen lämpimästä kohden kylmää.

12. Miksi joki virtaa?
Koska sen leveys vaihtelee. Välillä on suvantoja, mutta välillä
kapeikkoja.

13. Miksi tuuba ja saksofoni soivat?
Ne eivät ole tehty itsessään kumiseviksi mittasuhteiltaan, vaan
ne ovat kaikelta ylimääräiseltä kuminalta vaimennettuja. Ne
eivät sisällä kohinaa.

14. Miksi suklaapatukka maistuu hyvältä?
Koska sillä on paksu kuori, kuorikerroksen tähden.

15. Miksi appellsiini on oranssi?
Koska mikään muu ei ole. Koska sen kuoren sisäpinta on
vahamainen.

16. Miksi netissä on niki?
Koska monet rakastuvat tekstin perusteella toiseen eikä kuvien
perusteella. Epämääräisyys vetää puoleensa enemmän kuin
tarkkuus. Pixelintarkka kuva ei omaa vetovoimaa siinä määrin
kuin hyvin epätarkka kirjoitelma.

17. Miksi laivat olivat ennen puuta?
Koska kelluvuus oli arvostetumpaa kuin nopeus.  Laivojen ei
tarvinnut itse liikkua, koska virta niiden alla liikkui, vaan niiden
tuli ainoataan kellua.
Lastin kantokyky on pääasia kun alla on liikkuva pinta.

18. Miksi vehnäjauhot ovat valkoista?
Koska ne ovat jauhomaisia sekä rosoisia eli karkeita.

19. Miksi herne on sekä päältä, että sisältä vihreää?
Se koostuu kennoista tai palasista kuten esim. appelsiini
eikä yhtenäisestä massasta kuten omena.
Tai sitten sen sisäpinnassa on vahaa.

20. Miksi lokki etsii ihmistä?
Rauhoittuakseen tai kiivastuakseen. Vain se joka on kiivauteen
saattanut voi toisaalta rauhoittaa.

21. Miksi valo palaa pimeässä? Mutta Plejadit ovat himmeät?
Valon sytyttäjä (bosoni) on etäisyyden vähentäjä ja volyymin
kasvattaja. Kun etäisyys puolestaan vähenee niin pimeys
ympärillä lisääntyy. Kun valon volyymi puolestaan kasvaa niin
on olemassa voima, joka tahtoo repiä volyymipakkauksen
erilleen ja kasvattaa sen osasten etäisyyttä. Näinkin pimeys
lisääntyy.

22. Miksi molli soi alemapana kuin duuri?
Molli tulee syvältä, alhaalta tai matalalta eli pinnan alta eikä
itse pinnasta. Sen sijaan duuri tulee pinnasta tai jopa pingotetusta,
jähmetetystä pinnasta. Mitä korkeammalla jokin eläin tai esine
on maan pintaan nähden sitä duurivoittoisempi on sen ääni esim.
pääskysten. Matalalla vesissä elävän krokotiilin ääni on möreä.
Vai onko potentiaalienergialla asian kanssa tekemistä?

23. Miksi tuoli on pehmeä?
Koska sen päälle asetetaan suuri paino tai paine. Kaikki, jonka
päällä on suuri paino tai paine on pehmeää.
Vuoret sen sijaan ovat kovat, koska niiden päällä on joko
pehmeyttä tai pieni paine.

24. Miksi totuus arvioidaan korkealle, mutta valehdellen tulee helpotus?
Vale tulee pakon saattelemana kuin kakka (helpotus) säännöllisesti.
Mutta totuus tulee vain kun toistensa vastakohtia on näkyvillä.
Valkoinen kivi kertoo mielellään totuuden mustasta kivestä.

25. Miksi rakkautta ei tunneta?
Se on kunniani kipeä ja ylpeä sekä sen vuoksi kartettu.
Se on hahmoltaan suurempi kuin se hahmo, jonka sisässä se on.
Viha ja rakkaus ovat kavereita siinä määrin, että kumpikaan eivät
voi erota toisistaan täysin näin paljastaakseen itsensä kokonaan
erillisinä toisistaan.

26. Paljonko kello on?
Jos pilvet ovat matalalla on ilta menossa, mutta jos pilvet ovat
korkealla on menossa keskipäivä.

27. Missä on hevonen nyt?
Lepäämässä.

28. Miksi hevonen lepää?
Koska ei voi asettua makuulle painonsa ja ruumiinrakenteensa vuoksi.
Se väsyy kykenemättä nukkumaan ja tarvitsee lepoa.

29. Montako jalkaa menee kuutioon?
Noin 20 jalkaa.

30. Mitä tapahtuu kun paperi reväistään?
Sen nimi muuttuu paperista papruksi. Sitä pilkataan toisella nimellä
kuin mitä se alunperin oli ja vähätellään.
Se on enää pelkkä papru ja kelvoton mihinkään. Joskus toivotaan
repäisyn purkumahdollisuutta niin, että paperinpalat yhdistyvät jälleen.


Näitä syiden etsimisiä voisi jatkaa loputtomiin tarkkailemalla lähiympäristöään ja tekemällä siitä
kysymyksiä:

Miksi auringovalo ei paista verhojen lävitse?
Miksi kirjahylly on täynnä kirjoja?
Miksi vaatekaappi on tyhjä vaatteista?
Miksi nahkasalkku on ruskea?
Miksi pöydällä voi säilyttää tavaroita niiden tippumatta painovoiman vaikutuksesta maahan?
Miksi jääkaapissa on valo?
Miksi sukat menevät rikki?
Miksi huominen tulee vasta huomenna eikä aiemmin?
jne.





24. toukokuuta 2017