Sci-fi kirjojen aiheita No 1



    Sain tässä taannoin taivaasta tehtäväksi kirjoittaa 10 Sci-fi novellia tai kirjaa. Mietin asiaa puoli vuotta syksyllä 2012. Ja sainkin silloin muutaman idean.
Elämme kuitenkin vilkasta aikaa; joku väittää jopa, että Ufoihin on luotu kontakti; joten todellisuus on ihmeellisempää kuin mielikuvituksen tuotteet.
Vaikka olen nähnyt todellisuuden ihmeitä voin väittää hyvällä omallatunnolla sci-fi ideoitteni perustuvan pelkkään mielikuvitukseen sekä ystävieni apuun.

    Tämä minkä seuraavaksi esitän ei ole varsinainen aihe; vaan aiheeseen liittyvä yksityiskohta. Voin paljastaa aiheesta sen verran, että minuan innoitti
Jupiterin punaisen pilkun mysteerin ratkaiseminen. Miksi se ei voisi olla kehittymässä oleva planeetta tai kuu? Entä jos planeetat ovatkin kehittyneet
kaasuplaneettojen sisällä ja pullahtavat sieltä ulos jotenkin?

Tässä muutama fiktiivinen fakta planeetoista:

Koraani muistaakseni väittää Allahin luoneen seitsemän maata ja seitsemän taivasta. Eli eri planeettatyyppejä saisi olla korkeintaan seitsemän.
Planeetat voi erotella värin perusteella. Näin on tehty kaikissa tähtitieteen oppikirjoissa. Joku on päättänyt käyttää eri värejä eri planeettojen
kohdalla. Tässä aurinkokunnassa, jossa elämme ja jolla ei ole muuta nimeä vielä kuin tylsä: Aurinkokunta, on siis kaasuplaneettoja sekä
kiviplaneettoja. Kaasuplaneettoja on neljä: Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Vain kaasuplaneetat kykenevät synnyttämään muita planeettoja.
Kiviplaneettoja on myös neljä: Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Kullakin kiviplaneetalla on emona samanvärinen kaasuplaneetta kuin mitä ne
itse ovat väriltään. Jotkut isoimmista kaasuplaeentoista voivat synnyttää myös kaksosia tai jopa kolmosia.

Jupiter - punainen, oranssi             Mars - punainen  +  Merkurius - punainen, oranssi
Saturnus - keltainen                       Venus - keltainen
Uranus - vihreä, sininen                  ?
Neptunus - sininen, valkoinen        Maapallo - sininen, valkoinen

Niin sanotuilla eksoplaneetoilla on tietenkin vielä useampia värisävyjä, mutta pitäisi pitäytyä siinä, että synnyttäviä kaasuplaeettoja voi olla vain seitsemän
eri lajia sekä myös kiviplaneettoja seitsemän eri lajia. Mikäli Plutolla olisi kaasuplaeettaemo niin sen värin pitäisi olla violetti. Näin uskon.

Kaasuplaneetojen renkaat ovat osatekijä kiviplaneetojen kasvattamisessa. Syntyvät kiviplaneetat joutuvat kulkemaan kaasuplaneetan renkaiston lävitse.
Siinä prosessissa ne saavat pintaansa epätasaisuusksia sekä materiaa.

Vielä on hakusessa kuinka kiviplaneetat syntyvät emokaasuplaneetan sisällä. Mutta Tekniikka&Talous lehdessä oli uutinen 2012, että tutkijat ovat havainneet
Jupiter planeetan sisäosien paineessa nestemäisen vedyn muuttuvan metalliksi. Eli kiviplaneettojen metalliytimet syntyisivät sangen helposti Jupiterin
paineessa ainakin. Sitten löysin erään vanhan Tekniikan Maailma lehden numerosta tietoa, että auringon magneettinavat vaihtavat paikkaa 11 vuoden välein.
Silloin on paljon auringonpilkkuja.

Ja JT UMK1995 raamatussa on kohta, jossa väitetään auringon pinnalle kertyvän tai nousevan PISAROITA, ja aurinko pimenee niiden vaikutuksesta.
On siis helppo päätellä, että magneettinapojen vaihtumisella kaasuplaeetan sisältä alkaa purkautua pisaroita joista voi muodostua sitten planeetta pisaran
päähän ja kuu pisaran häntään. Mitään ongelmia ei siis ole tähän asti itse skeenaariossa ja jos ongelmia syntyykin niin Sci-fi kirjassamme on tietenkin
teknikkoluokkka, joka on erikoistunut planeettojen ja kuiden synnyttämiseen. Ehkä kokonaisten aurinkokuntien luomiseen.

On kuitenkin yksi ongelma, jolle ei ole mitään ratkaisua paitsi Jumalan olemassaolo. Näin vuonna 1998 näyssä, että kukaan muu ei kykene asettelemaan
planeetoja aurinkokuntaan siten, että niiden painovoima, asettamisjärjestys sekä vakaus olisi kohdallaan paitsi Jehova yksin, ainoana. Jos siis joudumme
menemään hänen tontilleen täytyy ruveta käyttämään varsinaista mielikuvitusta. Ongelmaan voin lisätä vielä sen tiedon, että sen suurin aiheuttaja on
aurinkokunnan kappaleiden jatkuva liikkuminen niitä luodessa. Ehkä olisi mahdollista luoda jonkinlainen aurinkokunta mikäli sen saisi tehdä likkumattomilla
kappaleilla, mutta kappaleet ovat koko ajan liikkessä toistensa suhteen. Liikkuvien kappaleiden asettaminen oikeassa järjestyksessä toistensa suhteen on
siis mahdotonta.

Sunnuntai, 3.2.2013


PLANEETTOJEN MAANKALTAISTAMINEN

Kun kaasuplaneettojen sisällä synnnytetyt planeetat ovat siirretyt radoilleen alkaa niiden
viimeisen vaiheen maankaltaistaminen. Jo aiemmin on tehty useita maankaltaistamistoimenpiteitä, mutta
viimeinen vaihe niistä on kiertoajan akselin ympäri säätely. Merkuriuksella kestää yli 50 maan päivää
yksi vuorokausi. Venuksella yli 200 päivää ja Mars planeetalla noin yhden vuorokauden.
Täytyy siis saada Venuksen vuorokausi samanmittaiseksi kuin maan vuorokausi. Kun nyt aurinko
porottaa yli 200 vuorokautta samalle puolen planeettaa täytyy auringon porotusta tasoittaa.
Samoin Mars planeetan vuorokausi täytyy saada kasvamaan suuremmaksi. Eli yhden vuorokauden
pitää kestää siellä yli 50 päivää. Silloin aurinko ehtii lämmittää yhtä kohtaa vähän kauemmin.


PLANEETTAKUNTIEN RAKENTAJAT SCI-FI NOVELLI

He harjoittelivat ja oppivat rakentamaan planeettakuntia käyttäen PAINOVOIMAPOIJUJA, joka on pöytätennispallon kokoon puristettua
neutroni / kvarkkimateriaa. Painovoimapoijulla on kyky lisätä ja vähentää omaa massaa, tiheyttä, tilavuutta ja painovoimaa. Siten kun halutaan
opetella kuinka rakennetaan planeettakunta; niin käytetään muutamaa sataa painovoimapoijua, jotka viedään avaruuteen ja niille annetaan
painovoima, joka vastaa tietyn teoreettisesti lasketun planeetan tai tähden painovoimaa. Siten avaruudessa leijuu pienoisplaneettakunta, joka
on rakennettu pingispallojen kokoisista painovoimapoijuista. Myöhemmin oikean kokoiset kasvatetut planeetat rahdataan noiden poijujen
asemaan tai paikalle tietyssä teoreettisesti lasketussa järjestyksessä.





© Tapio A. Kangasaho