Valon nopeus ja sen vaikutus lämpöön



		Opettajat mielellään tuputtavat sellaista lakia mieleen, että lämpö
		on liikettä. Sitten esitetään, että on minimilämpötila (kylmyys), jonka
		alitse ei päästä, mutta että ei ole maximilämpötilaa, jonka ylitse ei
		päästäisi. Lämpö voi kohota kuinka korkeaksi tahansa. Nykyinen mitattu
		ennätys taitaa olla kaksi miljardia astetta. (Tieteen Kuvalehti).

		Varmasti tuollainen opetus on tarpeen, mutta yritän nyt tuoda siihen
		jotain lisää, joka stimuloi mieltäni askartelemaan aivan toisella
		tavalla, kuin valmiiksi mietityt lait.		

		Eräänä yönä mietiskelin miksi veri on lämmintä ja miksi se on nimen
		omaan vakiolämpöistä ja sangen pitkän aikaa ajatukseni kulkivat 
		mielenkiintoisia polkuja kunnes niille tuli loppu ja sain hengeltä
		itseäni tyydyttävän ratkaisun. Vai oliko hengen tarkoitus vain se,
		että vihdoin vaipuisin uneen, ja siksi se tyydytti mieleni. En tiedä.

				


Ratkaisu oli seuraava: Jos lämpö on liikettä siinä mielessä, että mitä nopeampaa liike on, niin sitä korkeampi lämpötila syntyy, niin silloin tulee raja vastaan valon nopeuden kohdalla. Mikään kappale ei voi kulkea nopeampaa kuin valon nopeus c. Siksi voidaan väittää, että on olemassa maximilämpötila, jota korkeampaa lämpötilaa ei voi esiintyä. Pitääkö se paikkansa? Ainakin voidaan arkipäivän elämässä havaita itse asiassa useita maximilämpötiloja: Veren lämpötila ei voi ylittää tiettyä pistettä ihmisen kuolematta, vesi alkaa kiehua ja haihtua sadassa asteessa, jää sulaa vedeksi kun tietty maximilämpötila saavutetaan jne.


Kirjoitin vielä yöllä ennen nukahtamista muutamia outoja juttuja muistiin: Palava kappale pyrkii jäähtymään, mitä ilman se ei lämpeäisi. Valo on vakio. Sen nopeuden täytyy pudota, jotta syntyisi energiaa. Sillä valon nopeus ei voi nousta enää korkeammaksi, joten mitään lisäarvoa siihen ei voi syntyä muuta kuin nopeuden pudotessa. Ei mikään edellytä aineen jäähtymistä paitsi, jos on olemassa jokin maximilämpötila, jota ylemmäs ei voida mennä. Aineella on siis useita maximi-lämpötiloja esim. kiehumispiste. Aineen lämmetessä tulee useita kattoja vastaan, joissa ainee olomuoto muuttuu toiseksi. Itse asiassa on lukemattomia maximilämpötiloja, joiden vuoksi on mielestäni väärin sanoa, että kuumuudella ei ole lainkaan kattoa. Minkä väitteen opettajat esittävät. Asiat voidaan kääntää toista päin: Aine ei saavuta suprajohtavuutta, kun se kylmenee tarpeeksi kylmäksi, vaan aine menettää suprajohtavuuden kun sen lämpötila nousee tarpeeksi korkeaksi. Jos on totta, että valon nopeus, joka on vakio, rajoittaa maximi lämpötilan johonkin arvoon, niin eikö voida ajatella myös: Miksi on olemassa minimi lämpötila. Absoluuttinen nollapiste. Mikä on syynä sitten vastaavasti sen olemassaoloon? Onko niin, että materialla on olemassa myös jokin miniminopeus, jota alemmaksi nopeus ei voi laskea. Vaikkapa vakio d.


Koska kaikki tuntuu olevan liikkeessä ja liikkeellä ja on olemassa maximi nopeus c eli valon nopeus, niin eikö voida ajatella olevan mahdollista, että esiintyy tietyissä olosuhteissa myös minimi nopeus, jota ei voida alittaa. Eli liikettä ei pystytä pysähdyttämään kokonaan ilman, että tapahtuisi jotain poikkeavaa (vrt. suprajohtavuus). Joskus miettii sitä tarkoittaako iankaikkisuus sitä, että kaikki liike lakkaa. Mutta eikö ole niin, että jos kaikki pysähtyy, niin ei ole enää olemassa iankaikkisuutta tai äärettömyyttä. Kaiken pysähtyminenhän merkitsisi sitä, että kaikki suhteet olisivat mitattavissa. Ainakin sana ääretön menettäisi merkityksensä. Ja entä miten kävisi ajan. Eikö ikuisuus tarkoita juuri ajan ikuista virtaamista, mutta jos kaikki pysähtyisi ei aika enää virtaisi.


Yhteenveto: Valoa ja sen nopeutta voidaan käytää melkein kaiken fysiikan mittakeppinä. Niin myös lämmön. Lämpö ei voi kohota mielettömästi sen vuoksi että on olemassa vakio c.


Takaisin sisällysluetteloon tiede

Takaisin sivuston alkuun