Kolminaisuusoppi ja Islam (Koraani)



Kielteinen kanta varmin

Yleisesti ottaen Koraani suhtautuu kaikkeen epäjumalanpalvelukseen kielteisesti. Jumala on yksi, eikä hänen rinnallaan ole ketään muuta. Mitä enemmän Koraania lukee sitä enemmän siitä paljastuu kuitenkin armoa, suvaitsevaisuutta ja erilaisia tiedon aarteita. On pidettävä mielessä, että Islam uskontona ei perustu ainoastaan Koraaniin, ja siksi seuraava kannanottoni ei välttämättä ole oppineiden hyväksymä tai hyväksyttävissä.

Myönteinen kanta mahdollinen

Suura 26: Runoilijoiden suura säkeet 22-29: Farao sanoi: "Mitä siis on maailmojen Herra?" Hän sanoi: "Taivaiden ja maan ja niiden välissä olevan Herra, jos teillä on varma vakaumus." Silloin Farao sanoi niille, jotka olivat ympärillä: "Ettekö kuule?" Ja Mooses sanoi: "Teidän ja esi-isienne Herra." Silloin Farao sanoi: "Totisesti sanansaattajanne, joka on lähetetty luoksenne, on hullu." Ja Mooses sanoi: "Idän ja lännen ja niiden välissä olevan Herra, jos teillä on ymmärrystä." Silloin Farao sanoi: "Jos otat itsellesi jonkun muun jumalan kuin minut, niin totisesti tulen panemaan sinut vankien joukkoon." Ja Mooses sanoi: "Myöskin jos esittäisin sinulle selvän todistuksen?" Ensiksi on huomattava, että sanat Herra ja Jumala voivat Koraanissa tarkoittaa eri asioita. Jumala on ainoa, yksi ja Korkein. Sana: Herra tarkoittaa ehkä Häntä alempaa. Ja tässä on vielä käytetty sanontaa: Maailmojen Herra. Mielestäni sanonta: Maailmojen Herra voi tarkoittaa Kolminaisuutta yhdessä erityismerkityksessä ainakin tässä Runoilijoiden suuran kohdassa. Ja erityisesti puhuttaessa taivaan, maan ja niiden välissä olevan Herruudesta. Ainakin Babyloniassa oli aikanaan oppi, että enkelillä saattoi olla kolme eri nimeä: Yksi nimi hänen taivaassa ollessaan, toinen nimi hänen maan päällä ollessaan ja kolmas nimi hänen ollessaan matkalla taivaasta maahan tai maasta taivaaseen. Suurassa 26 viitataan siis kolmen eri maailmanuskonnon käsitykseen Maailmojen Herrasta. Tässä suurassa otetaan huomioon kristittyjen, juutalaisten ja muhamettilaisten käsitys tasapuolisesti. 1. Kristinuskon mukaan Maailmojen Herra on: Taivaiden ja maan ja niiden välissä olevan Herra. Tämä usko edellyttää siis varmaa vakaumusta. Eli usko kolminaisuuteen (Maailmojen Herraan) edellyttää varmaa vakaumusta. 2. Juutalaisuuden mukaan Maailmojen Herra on: Teidän ja esi-isienne Herra. Eli Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Herra. Eli juutalainen usko Maailmojen Herrasta perustuu aikakäsitykseen eikä paikkakäsitykseen, niin kuin kristittyjen käsitys. Juutalaisten suusta voikin kuulla lauseen: Herra on sama eilen, tänään ja ikuisesti. (Hepr. 13:8) 3. Islamin mukaan Maailmojen Herra on: Idän ja lännen ja niiden välissä olevan Herra. Tämä usko edellyttää siis ymmärrystä. Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Tässä saatetaan siis viitata valoon ja valon valtakuntaan. (esim. Kol. 1:12, Ef. 5:8-9 jne.)

Koraanin ja Raamatun yhtymäkohtia

Koraanin ja Raamatun yhtymäkohtia on useita, jos annamme Pyhän Hengen meille selittää niitä. Esimerkiksi minulle on selitetty seuraavaa: Idän ja lännen ja niiden välissä olevan Herra tarkoittaa likipitäen samaa kuin Auringonnousun ja auringonlaskun Herra. Eli valoisan ajan Herra. Tässä on yhtymäkohta Efesolaiskirjeeseen, jossa puhutaan: Valon valtakunnasta. Yhtymäkohta on myös kaikkeen, jossa puhutaan valosta ja pimeydestä Raamatussa. Jumala on valo. Ja lisäksi voidaan löytää yhtymäkohtia Zarathustralaisuuteen ja muihin valon ja pimeyden taistelua käsitteleviin teoksiin. Maailmojen Herra teema esiintyy Koraanissa siellä täällä. Esim. myös: Suura 44:6-7. Ja se onkin yksi mielenkiintoisimmista teemoista, joita Koraanissa esiintyy.

Koraanin kanta on odottava Kolminaisuuden suhteen

Ensimmäisen lukukerran jälkeen on selvää, että Koraanin kanta kolminaisuuden suhteen on ehdottoman kielteinen. Mutta kun lukee Koraania useamman kerran huomaa, että niin ei välttämättä olekaan. Erään suuraan jakeessa sanotaan, että Kristityillä ei ole valtuutusta puhua Kolminaisuudesta. Aivan samoin kuin heillä ei ole valtuutusta puhua olevansa Jumalan lapsia. Siis voidaan esittää oletus, että jollakin ryhmällä tai henkilöllä voi olla valtuutus puhua näistä asioista. Voidaan myös olettaa, että joskus tulee aika jolloin kolminaisuudesta ja Jumalan lapsista voidaan puhua. Jos etsii valtuutus sanaa muista lähteistä kuin Koraanista niin ainakin MAP-kirkko (Mormonit) puhuvat joskus siitä, että he ovat palauttaneet Kristikunnalle valtuuden tai valtuudet. Valtuuden mihin? Sitä en tiedä. Valtuudet sanaa käytetään myös kohdassa: Matt. 21:23-27.


Takaisin sisällysluetteloon islam

Takaisin sivuston alkuun