Totuus ei myy, ei käy kaupaksi



Totuuden käyttökelpoisuus ja arvo eivät ole kovin suuria. Kuningas Salomon sananlaskuissa sanotaankin erään käännöksen mukaan, että: Totuus ei myy.
Kuningas Daavidin Psalmeissa puolestaan sanotaan, että: Totuus yltää pilviin asti, mutta armo taivasten taivaisiin asti. Intian eeppoksissa ylistetään jopa
hyvettä yli totuuden. Ja kuningas Daavidin psalmeissa ylistetään hyvettä (loving kindness) jopa yli elämän.

Ja jos hyve toisena messiaanisena lähettiläänä on yli elämän ja totuuden niin eikö sitten tuleva kolmas messiaaninen lähettiläs eli uskollisuus ole sitä myös.
Ihmiset ovat sitoneet itsensä moniin oppeihin ja opettajiin tavalla, jolla he eivät voi enää päästä sanoistaan irti. Heidän täytyy pitää kiinni vääristä opeista
henkeen ja vereen. Mitään totuutta ei enää sulateta, vaan katsotaan, että uskollisuus sentään on kultaa ja hopeaa arvokkaampaa milloin vain.

Niin myös Raamattussa on eräs messiaaninen piirre arvioitu arvokkaammaksi kultaa (Raamattu) ja hopeaa (Koraani). En muista missä kohtaa Raamattua,
mutta luultavasti kuningas Daavidin Psalmeissa.



Uskollisuus (Faithfullness) eli kristillisessä käsitteistössä: Vapahtaja tai Lucifer eli Kointähti on kolmas tuleva messiaaninen ilmaisu. Koraani esittää opin,
että tuota kolmatta messiaanista ilmaisua ei tule, elleivät kaikki hyväksy ensin profeetta Muhammedia (SAW) toiseksi messiaaniseksi ilmaukseksi. Heillä
on oppi, että Muhammed (SAW) on profeettojen sinetti. Kuinka tämä voisi milloinkaan käydä toteen? Kyseessä on paradoksi. Uskonnolliset opettajat
ovat tuominneet islamin ja uskollisuuden vaatimus määrää kaikkia pitämään kiinni noiden uskonnollisten opettajien opeista, että islamia ei missään
olosuhteissa saa hyväksyä. Ja toisaalta jos islamia ei hyväksytä ei ole uskollisuus vapahtajana tuleva maailmaan milloinkaan. Tämä ei ole mikään ongelma
Jehovalle, joka voi koska tahansa heittää uskonnolliset opettajat oppeineen ja kannattajineen roskakoriin. Todistaahan evankeliumi selkeästi, että
opetuslapsilla ei saa milloinkaan olla muuta opettajaa kuin yksin Kristus. Vaan ihmiset pitävät kiinni niin kovin toisistaan, että eivät mielellään suostuisi
siihen, että nuo heitetään roskakoriin. Heille ihmiskunnia on rakasta.



Totuutta siis yliarvostetaan melkoisella tavalla. Ehkä se johtuu juuri siitä, että kaikkea muuta kuten uskollisuutta, hyvettä ja sen sellaista yliarvostetaan
vielä enemmän kuin totuutta. Jos totuus on tavallaan maallista ja maanläheistä niin uskollisuus on kuin vuorella oleva kaupunki. Ei siis sekään ole mitenkään
kovin korkea päämäärä. Totuus välillä lakaisee kaikkea korkeana pidettyä maan tasalle ja siksi se on kiusallista monille. Monet kuvittelevat jo olevansa
kovinkin korkealla kun ovat pääseet nousemaan vuorelle tuhannen metrin korkeuteen.

Totuus on luonteeltaan myös yksinkertaista monien silmissä siksi, että he arvelevat voivansa koska tahansa kertoa totuuden, elää totuudessa ja kannattaa
totuutta ilman mitään vaivaa jos vain pitäisivät sitä järkevänä. Mutta he katsovat ja arvioivat, että uskollisuus, hyve ja muu sellainen on todellisuudessa
hyvin paljon arvokkaampaa kuin totuus. Siis he luottavat Jumalan arvostavan heidän päättelykykyään olla välittämättä totuudesta ja laittaa kaikki pesot
likoamaan uskollisuuden ja hyveen puolesta.


Eräästä Raamatun profetian kirjasta sain sen käsityksen, että vasemmisto on vilpittömämpää ja totuudellisempaa kuin mikään muu. Kuitenkin heillä on se
pahe, etttä he eivät siedä suoraa puhetta. He eivät kestä suoraan puhumista lainkaan. Silloin suljetaan suut eikä voi puhua mistään tärkeiksi koetuista
asioista suoraan ilman uhkaa tulla piestyksi. Olen itse kokenut mihin tuollainen tuppisuuna oleminen lopulta johtaa. Se on kauheaa ja tuomittavaa, vaikka
totuus ja vilpittömyys huutaisi kuinka heidän sydämessään.



Lisää aikaa voidaan tosin ostaa käytännössä monin tavoin, mutta silloin kaikki on vain niin ulkokultaista ja sydämetöntä. Olen todellakin sitä mieltä, että olen
tullut huijatuksi kun olen laittanut kaikki pesoni likoomaan totuuden hyväksi. Se ei ollut niin kannattava kauppa kuin mitä luulin sen olevan. Kun mielessä
pyörii vain sana totuus niin jää aivan liian paljon hyviä asioita huomaamatta. Onneksi olen saanut tutustua moniin ihmisiin, jotka ovat avartaneet näkemyksiäni.
En koe menettäneeni kuitenkaan liikaa, sitä en tosin tässä valita. Koen menetyksenä pahimpana olleen: Ajan menetyksen ja tuosta menetyksestä voin Jeshuan
avulla toipua ja saada lohtua. Eräs lohtu oli se kun minua kehotettiin ajattelemaan: Entä miten olisi sitten, jos olisit kuollut jo lapsena, vaikka seitsemän
vuotiaana? Se ei olisi ollut mikään tappio Jeshualle, vaan hän olisi hyväksynyt sinut silloin aivan yhtä hyvin kuin nyt; 42 vuotiaana.

Keskiviikkona, 17.11.2010.

© Tapio A Kangasaho
Tiedoston levittäminen ei suotavaa, mutta sisältö ja aineisto on otettu pyhistä kirjoituksista. (KJV, UMK, Ramajana, Mahabharata, AST, Hämeen-Anttila).