Vuoden 2009 digitointisuunnitelma




Seuraava suunnittelemani digitointiprojekti

Seuraava eli vuoden 2009 digitointiprojektini on Saima Harmajan runot. Niitä on siksi vähän, että digitointi ei vie paljon aikaa. Toisaalta niitä ei löydy vielä Projekti Gutenbergin tai projekti Lönnrotin www-sivuilta. CompOpus on ne kyllä jo digitoinut ja ne ovat sieltä saatavana pientä korvausta vastaan.

Tulevaisuuden suunnitelmat

Olin jo aikeissa luopua digitointiharrastuksesta mikäli en saa ketään toista siihen mukaan, mutta näillä näkymin, jos Herra suo vielä terveyttä ja elonpäiviä sekä jos omistuksessani pysyy ehjä tietokone, aion digitoida yhden teoksen vuodessa. Ja tämän vuoden 2009 projetini on siis Saima Harmajan runot.

Kokemus vuoden 1701 virsikirjan digitoimisesta

Vuoden 1701 virsikirjan digitoiminen vei kovin paljon aikaa ja voimaa yhden ihmisen tekemänä. Laskeskelin sitä tehdessäni, että jos koossa olisi 50 hengen digitointiporukka sen olisi saanut valmiiksi yhdessä viikossa pienin panostuksin. Jokainen olisi digitoinut, vaikka kymmensormijärjestelmää käyttäen, kymmenen virttä nopeudella 2-3 virttä tunnissa. Aikaa per henkilö olisi kulunut neljästä kuuteen tuntia! Minulta vuoden 1701 virsikirjan digitoiminen vei noin yhden tunnin päivässä koko vuoden ajan. 50 hengen porukka voisi digitoida helposti 10-20 kirjaa vuodessa, jos kukin heistä omistaa saman kirjan, jota juuri digitoidaan. Tai jos joku heistä rikkoo oman kirjansa yksittäisiksi sivuiksi ja lähettää postitse jokaiselle siitä 10 sivun paketin. Aikomukseni oli ryhtyä kokoamaan tuollaista digitoimisesta kiinnostunutta porukkaa.

Digitointi-yhteistyösuunitelma tyrmätty

Mutta sain Herralta ehdottoman kieltävän sanan tätä asiaa koskien: Ei ole oikein sitoa kymmeniä ihmisiä tällaiseen harrastukseen, sillä se muuttaisi heidän elämänsä ja tulevaisuutensa suuntaviivoja aivan liikaa. Ja lisäksi se karsisi heiltä monia paljon hyödyllisempiä harrastuksia pois tai ainakin haittaisi niitä.
Turhaa päällekkäistä työtä seurauksena
Toisaalta kun ajattelen kuinka paljon erilaisia virallisia digitointiprojekteja on parhaillaan menossa niin voi olla, että kaikki ne kirjat, jotka aion digitoida tulevat digitoiduksi digitointiin palkattujen henkilöiden toimesta hyvinkin nopeasti lähitulevaisuudessa. Paljon päällekkäistä digitointia voi tapahtua jo nyt. Mutta jos saisikin koottua digitintiporukan käy varmasti niin, että tulee digitoitua juuri ne teokset, joita muut ryhmät jo ovat digitoineet tai digitoivat parhaillaan.
Vanhentuneita ajatuksia ja teoksia
Toisaalta kun ajattelen niitä teoksia, joita voidaan digitoida, niin suuri osa niistä voi olla tavalla tai toisella vanhentuneita. Ne sisältävät vanhentuneita ajatuksia. Aikeeni oli esimerkiksi digitoida Santeri Alkion: Kootut teokset. Mutta nyt on juuri alkanut uusi vuosituhat ja itsekin voisin kirjoittaa tätä aikaa koskevia mielenkiintoisia kirjoituksia sen sijaan, että digitoin vanhoja ja vanhentuneita teoksia. Tai voisin seurata tässä ajassa olevia ajatusten virtauksia paremmin. Kyse on siitä mihin aikaansa todellisuudessa kannattaa uhrata. En pidä digitointia täysin hyödyttömänä harrastuksena, mutta ei paljon puutu. Jos joutuu sitä yksin tekemään.
Kotisivujeni historiaa
Tämä vuoden 2006 marraskuussa aloittamani kotisivusto on seuraajana ensimmäiselle sivustolleni, joka oli netissä noin vuosina 1996-1997. Silloisen sivustoni nimenä oli: Tapion elektroninen kirjasto. Se sisälsi Eino Leinon ja Juhani Siljon runot sekä Faust I teoksen. Lisäksi se sisälsi joitakin tietokantoja kuten: Suomen kuntanumerot ja kunnat. Varsinaisesti kiinostuin netin mahdollisuuksista kun olin ensin ostanut Bruce Springteenin lyriikaa (bootlegeihin) hintaan 5 mk/laulu yli sadalla markalla. Kuulin, että internetistä sai lyriikkaa ilmaiseksi mielin määrin. Mikä pitikin paikkansa. Tämän toisen sivuston alku on siis vuoden 2006 marraskuussa ja tarkoitukseni oli yksinkertaisesti kartoittaa tilannetta internetin digitointirintamalla, jotta en tekisi päällekkäistä työtä kenenkään kanssa. Tarkoitukseni oli saada yhteys myös kaikkiin sellaisiin henkilöihin, jotka Suomessa harrastavat digitointia. Näissä tavoitteissa en ole onnistunut, vaan yllättäen tämän toisen sivuston pääaiheeksi tulikin uskonto eikä digitointi.

Uusia digitointihankkeita internetissä

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja Europeana
Sukuviestin numerossa 1/2009 sivulla 25 kerrotaan suomalaisesta ja eurooppalaisesta hankkeesta, joka ilmaantunee nettiin viimeistään vuonna 2012. Suomeen puuhataan: Kansallista digitaalista kirjastoa, johon tulisi mm. 100 000 museoesinettä ja valokuvaa, 1,3 miljoonaa sivua sanomalehtiä, 20 000 tieteellistä lehteä, 300 000 ekirjaa ja yli 100 000 asiakirjaa. Kaiken tämän pitäisi olla valmista jo vuoden 2011 loppuun mennessä ja saatavilla internetin kautta. Hankkeesta käytetään nimeä: Kansallinen digitaalinen kirjasto. Vielä sitä varten ei ole perustettu www-sivustoa. Sen sijaan sen eurooppalainen äiti-hanke nimeltä: Europeana esittäytyy jo nyt huhtikuussa 2009 www-sivustona. Sivusto ei tosin ole vielä valmis, vaan vasta kokeiluasteella. Alla olevasta linkistä voit käydä kurkkaamassa miltä se näyttää tänä päivänä. Jos et keksi mitään hakusanaa jota voisit kokeilla niin käytä esimerkiksi sanaa: Islam. Europeana
Googlen tarjoamat ekirjat
Books Google
Google tarjoaa myös joitakin ekirjoja, jos osaa käytää hakua oikein ja jos on aikaa silmäillä useita kymmeniä tai satoja tulossivuja löytääkseen ne teokset, jotka ovat ladattavissa. Itse käytän tarkennettua hakua ja määrittelen hakuvuosiksi välin 1700-1900. Niin uskon löytäväni varmmemmin ladattavissa olevia teoksia. Mikäli hakuehtona on kaikki vuodet niin esiin tulee yleensä vain teoksia, joista ei ole muuta tietoa kuin bibliografiset tiedot ja jotka eivät ole ladattavissa. Kokeile esimerkiksi kirjoittaa hakukenttään kirjan nimeksi: The coming crises, niin löydät kaksi ladattavaa kirjaa. Voi myös käyttää hakusanoina esimerkiksi seuraavia: Islam, pelkkä a tai pelkkä the. Tärkeintä on merkitä hakuehtoihin oikeat vuodet eli mieluiten jokin ajanjakso ennen vuotta 1923.
Muita havaintoja digitointitilanteesta
Sukututkimusaineiston eli kirkonkirjojen digitointi edistyy. Islamia käsitteleviä islam-uskoisten kirjoittamia teoksia löytyy paljon digitoituna sekä pdf että html muodoissa. Jos tahtoo tietoa sähköisen kirjan lukulaitteesta voi käyttää Googlessa hakusanoina: E-ink tai sähköinen kirja. Voi myös etsiessä ekirjoja käyttää hakusanana: Nettikirja tai Nettikirjoja. Mikrobitti-lehti lähettää viikoittain tilaajille uutiskirjettä nimeltä: MBnetin pullopostia. Seuraavassa on lainaus MBnetin pullopostia 21/2009 (22.5.2009) uutiskirjeestä: *** COOL-ER ON UUSI KINDLE --------------------------------- Elektroniset kirjat löivät itsensä läpi Amazonin Kindle-lukulaitteen myötä, mutta laite on niin haluttu, että sitä on ollut vaikeaa saada ­ etenkin Eurooppaan saakka. Nyt markkinoille on tullut uusi toimija, Interead, joka on julkaissut oman e-kirjojen lukulaitteensa. Cool-er on pienempi, halvempi ja värikkäämpi kuin Kindle. Näyttöpintaa on 6 tuumaa, muistia 1 gigatavu, painoa 178 grammaa ja hintaa 249 dollaria eli noin 180 euroa. Vielä tuotetta ei toimiteta kuin jenkeille ja briteille, mutta tilanne saattaa muuttua milloin tahansa. Kirjoja lukulaitteeseen kaupataan CoolerBooks-saitilla, jossa on tarjolla yli 750 000 nimikettä. Coolreaders: Coolreaders
Coolerbooks: Coolerbooks
***

Lopuksi

Jostakin syystä tästä sivusta suuri osa katosi muokkausvaiheesa ja se on siis torso. Yritän joskus palauttaa levykkeeltä niin paljon sivusta kuin on mahdollista. Mutta en nyt vielä ehdi. Torstaina, 2.4.2009. (Osa kadonnut). Torstaina 28.5.2009. (Osa palautettu).


Sisällysluettelo B - Uskonto
Sisällysluettelo A - Ekirjat
Sisällysluettelo C - Tiede